MPMoxberrypicniteam
KENTTÄOPAS RYHMILLE

Kävelyllä löytyy kuva-aihe

Yleisin virhe porukan kuvakävelyllä on liian pitkä matka. Kun reitiksi valitaan viisi kilometriä, puolet porukasta kävelee reippaasti edellä ja toinen puoli jää kyykkimään ensimmäisen kivimuurin viereen. Hyvä teemakävely on pituudeltaan vain 600–1200 metriä, ja se jakautuu selkeisiin pysähdyspisteisiin.

REITTIMALLI 01 · KAUPUNKIPUUISTO

Ympyräreitti ja vaihtuvat roolit

Valitkaa pieni puisto tai kortteli – esimerkiksi Turun Vartiovuorenpuisto, Helsingin Töölönlahden puupaviljongit tai Jyväskylän Seminaarinmäki. Jakakaa osallistujille kolme roolia, jotka vaihtuvat 20 minuutin välein:

  • Yksityiskohtien metsästäjä: Kuvaa vain alle 50 senttimetrin etäisyydeltä pintoja, kaarnaa ja valopilkkuja.
  • Kehystäjä: Etsii luonnollisia kehyksiä, kuten oksien välejä, porttikongeja tai penkin selkänojia, joiden läpi kuvaa.
  • Valon suunnan tarkkailija: Kuvaa ainoastaan sivu- tai vastavaloon ja seuraa pitkiä varjoja.
Kankainen kamerahihna kiedottuna ranteen ympärille, sormet pitävät kiinni pienestä etsinkamerasta puistokäytävällä
REITTIMALLI 02 · RANTA TAI METSÄPOLKU

Viiden rastin hiljainen vartti

Lähimetsässä tai merenrannalla (kuten Nuuksion Haukkalammella, Repoveden riippusillalla tai Kuopion Puijon rinteillä) puheensorina voi viedä huomion ympäristön ääniltä ja valolta. Sopikaa reitille yksi ”hiljainen vartti”.

Merkitkää polun pätkä, jonka aikana kukaan ei puhu, vaan jokainen etenee omaa tahtiaan 200 metrin matkan. Päätepisteessä kokoonnutaan termospullon äärelle ja jokainen näyttää kameran takanäytöltä sen yhden ruudun, joka syntyi hiljaisuuden aikana.

Männyn punertava kaarna ja siihen osuva kapea auringonsäde metsäpolun varrella
KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT

Kuinka pitää ryhmä koossa ilman kiirettä?

HUOMIOITAVAA YMPÄRISTÖSSÄ

Hyvä kuvausetiketti julkisilla paikoilla

Kun liikutte 4–8 hengen ryhmänä kamerat esillä, muistakaa jättää kulkuväylät vapaiksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Suomessa julkisella paikalla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua, mutta meidän teemakävelyillämme pääpaino on ympäristön muodoissa, arkkitehtuurissa, valossa ja oman porukan yhteisissä kokeiluissa – ei tuntemattomien ohikulkijoiden lähikuvissa. Jos joku ulkopuolinen kysyy, mitä kuvaatte, kertokaa avoimesti teemastanne: usein utelias kysyjä vinkkaa kulman takaa löytyvästä hienosta sisäpihasta.

Jatka seuraavaan osioon: miten kävelyn kuvista kudotaan tarina →